Kuningas Kustaa II Aadolfin aikana Ruotsista tuli suurvalta onnistuneen sodankäynnin ansiosta. Jatkuvat valloitukset rasittivat kuitenkin pahasti valtiontaloutta. Tuloja kyettiin kyllä hallintouudistuksin kasvattamaan, mutta suurin osa niidenkin tuotoista meni aggressiivisen laajentumispolitiikan kustannuksiin. Pitkiä aikoja ulkomailla sotajoukkoineen viettänyt kuningas joutui myös turvautumaan aateliston tukeen sekä kotimaassaan että taistelukentillä. Kun rahapalkkausta oli mahdotonta laajamittaisesti toteuttaa, johti suosikkien palkitseminen lahjoitus- ja läänitysetujen lisäämiseen.

Ruotsin ja Puolan väliseen kuusikymmenvuotiseen sotaan lukeutuneen Preussin sodan päätyttyä vuonna 1629 kuningas päätti palkita palveluskelvottomaksi haavoittuneen Baltian saksalaisen ratsumestarinsa Gert Skytten (von Schütze) laajoilla läänityksillä Helsingin kaupungin länsipuolelta. Skytte sai haltuun kuninkaankartanot Munkkiniemestä, Talista, Heikinniemestä (Meilahti), Viikistä ja Lauttasaaresta.

Kuva: Kustaa II Aadolf, Wikipedia.
Kalastajakylästä kaupunginosaksi