Viipurissa vuonna 1913 syntynyt ja lapsena perheensä mukana Hyvinkäälle muuttanut kuvataiteilija Unto Pusa asettui jo lukioikäisenä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilaana asumaan Lauttasaareen. Aluksi paikka löytyi tädin kaksiosta, mutta myöhemmin taiteilijauran vakiinnuttua hän palkkasi lauttasaarelaisen arkkitehti Esko Suhosen suunnittelemaan ateljeeasunnon Luoteisväylä 14:ään.

Pusan taidenäkemykselle oli tunnusomaista filosofinen ja teoreettinen lähestymistapa, johon hän oli saanut sysäyksen Pariisin oppivuosinaan Ferdinand Legériltä ja Robert Delaunaylta. Aikansa kuuluisimpien ranskalaisten modernistien ja hollantilaisen De Stijl-ryhmän vaikutus Pusan kuvakieleen oli ilmeinen, mutta silti hänellä oli oma persoonallinen esittävä ilmaisutapansa. Tämä säilyi keskeisenä tekijänä hänen teoksissaan aikakauden erilaiset taidevirtaukset. Vankka rakenne, voimakkaat värit ja taiteellinen synteesi olivat aina läsnä Pusan tuotannossa. Erityisen kuuluisa Pusa oli monumentaalimaalauksistaan, jossa hänen neoplastinen tila-ajattelunsa pääsi kirkkaimmin esille. Taide oli Pusan mukaan tarkoitettu osaksi ihmisten arkea, siksi julkisiin tiloihin ja rakennettuun ympäristöön sijoitetut seinämaalaukset olivat paitsi tärkeitä myös toteuttivat taitelijalle annettua yhteiskunnallista tehtävää.

Oman tuotantonsa ohella Pusa teki pitkän uran opettajana Vapaassa Taidekoulussa, Teknisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla ja kirjekouluna toteutetussa ABC-piirustuskoulussa. Lähes 25-vuotisen rupeamansa aikana hän ehti toimia usean taiteilijasukupolven opettajana. Pusa palkittiin Pro Finland –mitalilla vuonna 1963 ja hän sai professorin arvonimen vuonna 1969.

Kuva: Lauttasaaren säätiön omistama Unto Pusan maalaus Lauttasaaren silta. Lauttasaaren säätiö.
Ihmiset ja yhteisö