Salakuljettajat eivät itse juurikaan näkyneet huvilayhteisön arjessa, sillä huomaamattomuus ja varovaisuus olivat menestyksekkään yritystoiminnan edellytyksiä. Sen sijaan juopuneet ja meluisat asiakkaat sekä viinan jatkojakeluun osallistuneet pikkurikolliset aiheuttivat järjestyshäiriöitä. Tilanne äityi siinä määrin pahaksi, että vuonna 1926 Lauttasaareen päätettiin perustaa oma poliisiasema. Neljän vakituisen poliisin läsnäolo rauhoitti lieveilmiöitä, mutta huvilayhteisön kolhiintunutta mainetta se ei heti onnistunut korjaamaan. Saaren uusiin kerrostaloihin oli aluksi jopa vaikea houkutella asukkaita salakaupan epämääräisyyksien vuoksi.
1920-luvun puolivälissä saarelle saatiin myös oma lääkäri ja sairaanhoitaja. Lähin varsinainen sairaala oli kuitenkin edelleen Kampissa sijainnut Marian sairaala.

Kuva: Lauttasaaren poliisivankilan asemapiirros. Kansallisarkisto.
Kalastajakylästä kaupunginosaksi