Sodan keskellä vuonna 1943 Lauttasaareen perustettiin sekä suomalaisen että ruotsalaisen yhteiskoulun kannatusyhdistykset, jotka ryhtyivät voimakkaasti edistämään oman yksityisen oppikoulun saamista saarelle. Lupaviidakon selvitti ensin suomenkielinen Lauttasaaren Yhteiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1945 Lauttasaaren säätiön vuokralaisena. Vuonna 1951 valmistui Else Aropaltion koulun käyttöön suunnittelema rakennus Haahkakuja 5:een. Tilanahtauden vuoksi koulurakennusta jouduttiin laajennetamaan heti viisi vuotta käyttöönoton jälkeen. Kaupunginosan kasvaessa oppilasmäärän lisääntyi edelleen ennakoitua voimakkaampana. Edessä oli jälleen muutto. Vuonna 1968 koulu siirtyikin uuteen, arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemaan koulurakennukseen Isokaarelle. Muuttovuonna koulu oli Suomen suurin oppikoulu. Peruskoulu-uudistuksen pyyhkäistessä 1970-luvulla maan yli pohjoisesta etelään jäi yksityisstatukselle vielä lukuisia kouluja erityisesti Helsinkiin. Yksi tällainen oli LYK.

Ruotsinkielisen yhteiskoulun tarina oli hieman toisenlainen. Sotavuosien päätyttyä odotus kävi pitkäksi, sillä valtioneuvosto päätyi myöntämään toimiluvan koululle vasta vuonna 1957. Drumsö Svenska Samskolanin (DSS) toiminta päättyi lopulta vuonna 1976.

Kuva: Lauttasaaren yhteiskoulun uusi koulurakennus. Volker von Bonin, HKM.
Ihmiset ja yhteisö