Lielahden rannan Hevoshaassa varttunut paljasjalkainen lauttasaarelainen Rafael Wardi (alun perin Waprinsky) oli kouluikäisenä kuin kuka tahansa huvilayhteisön lapsi. Täysin tavallinen ei hänen taustansa kuitenkaan ollut. Perhe oli hyvin kansainvälinen: isän suku oli kotoisin Valko-Venäjältä ja äidin Liettuasta. Kotikielenä puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää, jiddishiä ja hivenen hepreaakin. Taiteellisilta lahjoiltaankin hän oli poikkeuksellinen, ja jo nuorena hän ammensi lisätietoutta taideopetuksesta. ABC-piirustuskoulun yliopettaja Unto Pusan opastavat neuvot houkuttivat piirtämisestä kiinnostunutta nuorta koululaista maalaustaiteen pariin. Kirjekoulun kirjeet sinkoilivat tulisieluisen opettajan ja oppimishaluisen pojan välillä. Taidot kehittyvät ja kiinnostus kasvoi. Myös toinen Prisma-ryhmän modernisti, Sam Vanni rohkaisi Wardia tarttumaan ennakkoluulottomasti tutkimattomiin aiheisiin. Hänestä tuli pian vasta 13-vuotiaan taitelijanalun epävirallinen mentori. Lahjakkuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoittanut sitä, että harrastuksesta oli ammatiksi. Pitkään Wardi suunnittelikin hakeutumista tekstiili-insinööriksi.
Sodan jälkeen Wardien elämä muuttui. Isä oli kuollut potkukelkkaonnettomuudessa Rafaelin ollessa 5-vuotias. Yksihuoltajaksi joutuneen äitinsä Rafael menetti 17-vuotiaana. Samalla perhe hajosi: veli muutti Tanskaan ja sisar Turkuun. Rafael aloitti hopeasepän opinnot, mutta haaveet taidemaalarin urasta veivät kuitenkin lopulta voiton. Wardi tie kulki ensin Taideakatemiaan ja myöhemmin myös Vapaaseen taidekouluun ja Taideteolliseen keskuskouluun. Myös huvilayhteisö oli muutostilassa. Kerrostalot nielivät puutaloja, ja hevoshakakin kaavoitettiin uudisrakentamiseen. Wardi jäi kuitenkin aloilleen. Hän muutti vuonna 1953 huvilan paikalle valmistuneeseen kerrostaloon Ruukinlahdentielle. Talosta tuli pian varsinainen taiteilijayhteisö: saman katon alla asuivat Lasse Heikkilä sekä Paavo Haavikko ja Marja-Liisa Vartio.
Rafael Wardin taiteilijanurasta tuli menestys. Hänet on valittu vuoden taiteilijaksi vuonna 1984 sekä palkittu valtion kuvataidepalkinnolla vuonna 1986 ja Pro Finlandialla 1973. Vuonna 2002 Wardi teki presidentti Tarja Halosen virallisen muotokuvan. Yli 70-vuoden aikana Wardi on kokeillut useita eri tyylejä. Alkukauden abstraktisten sommitelmien rinnalle tuli myöhemmin realistisempia sävyjä. Erityisen kuuluisa Wardi on värikylläisistä öljymaalauksista, johon taidokas keltaisen käyttö tuo vangoghmaisen vaikutelman. Omien töidensä ohella Wardi on toiminut myös opettajana Suomen Taideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Suomalaisessa taideterapiassa hän on ollut kiistaton uranuurtajia.
Kuva: Rafael Wardi vuonna 1963. Wikipedia.
Ihmiset ja yhteisö