post

1500 – Mikä Drumsö?

Esihistoriallisen ajan lopussa eteläinen rannikkoseutu oli vielä laajalti asumatonta. Meren antimia toki hyödynnettiin, mutta tyypillisesti kalastajatkin pitivät vakituista majaansa viljelyyn soveltuvan peltomaan äärellä sisämaassa. Saaren suojaisissa lahdissa lienee myös ankkuroitunut idän meriteitä kulkeneita kauppalaivoja ja viikinkiveneitä, mutta varmaa tietoa ei tästä ole. Keskiajan alussa, Ruotsista tulleiden valloitusretkien myötä, myös astutus alkoi levitä vanhalle silloiselle Hämeen rantamaalle. Syntyi Uusimaa. Silti uuden ajan kynnykselläkin saaristo oli harvakseltaan asuttua. Lauttasaarelaisten varhaiset vaiheet pysyvätkin yhä hämärän peitossa.

Tuntemattomaksi on jäänyt myös saaren nimen alkuperä. Kuten eteläinen rannikkoseutu ylipäätään, saari tunnettiin pitkään ainoastaan ruotsinkielisellä nimellä, Drumsö. Suomenkielinen muoto Lauttasaari annettiin saarelle vasta itsenäistymisen aikaan, jolloin myös Sveaborgia alettiin kutsua Suo-menlinnaksi. Kielentutkijat ovat esittäneet useita teorioita saaren nimihistoriasta. Yhden näkemyksen mukaan taustalla on jonkun saarella vaikuttaneen henkilön liikanimi. Ehdotettuja versioita ovat mm. pätkää tarkoittava drumb tai kömpelöä kuvaava drummel. Toinen selitys esittää taustalle suurta alusta tarkoittavaa sanaa dromundr. Kolmas otaksuma näkee sanan juuren olevan kaulushaikara eli drom. Tätä näkemystä tukee se, että lähialueen monet muut saaret kantavat eläinaiheisia nimiä. Lisäksi vokaalivaihtelut ovat olleet virallisissa lähteissä myöhemminkin hyvin tavallista. Esimerkiksi vanhoissa kartoissa saaren nimi esiintyy monina eri versioina, kuten Drumsiö ja Drumsöö. Uusin teoria hylkää kuitenkin aiemmat näkemykset ja katsoo nimen pohjautuvan saksilaiseen moreeniharjua tarkoittava sanaan drum.

Kuva: Lauttasaari nimellä Drumsiö kuninkaallisessa merikartastossa 1700-luvun lopussa
Kalastajakylästä kaupunginosaksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.