post

1916 – Einar Englund

Lauttasaarelainen Einar Englund otsikoi vuonna 1996 ilmestyneen omaelämäkerran kohtalokkaasti ”Sibeliuksen varjossa”. Nimi kuvastaa paitsi suuren suomalaisen muille maan säveltäjille omalla tuotannollaan ja nimellään tuomaa painolastia myös uuden sukupolven kapinaa nimekkään kollegan edustamalle tyylille. Englundin teokset edustivat pääosin uusklassismia, ja hänen musiikkinsa koettiin olevan suureellisen kansallisromanttisen tyylin murtaja. Maestro Sibeliuksen musiikin tiukkasanainen kritiikki oli keskeisenä syynä jopa siihen, että Yleisradio asetti Englundin musiikin hetkellisesti boikottiin. Aiemmin kriitikoiden ylistämä musiikin uudistaja menetti jalansijaa Suomen musiikin eturivissä. Häly hälveni kuitenkin ja Einar Englundin rooli tunnustettiin jälleen merkittäväksi.

Einar Englundin nousu Suomen säveltaiteen merkkihenkilöksi ei ollut yksinkertainen. Edes tie suomalaiseksi ei ollut suora: Englund syntyi vuonna 1916 Ruotsin Gotlannissa äitinsä kotimaassa. Perheen tie vei kuitenkin lähes heti nuorimman syntymän jälkeen takaisin Suomeen. Ensin osoitteena oli Oulu, jossa Einarin vanhemmat veljet olivat aiemmin syntyneet. Hetken viivähdyksen jälkeen matka jatkui Helsinkiin, jossa ahvenanmaalainen isä Gösta Englund sai paikan Ruotsalaisesta normaalilyseosta voimistelun ja terveysopin opettajana. Lopullinen kotipaikka löytyi Lauttasaaresta.

Einarin muusikon ura ei sekään näyttänyt alkuun vaivattomalta. Englundien perhe oli taiteellinen. Viisilapsisen poikaköörin kahdesta vanhimmasta, Kajsta ja Dagista tuli kuuluisia funkkisarkkitehteja. Toiseksi nuorin, Göran oli mainostoimiston graafikko. Isä harrasti lausuntaa. Ainoastaan keskimmäinen veljeksistä, Bengt ei seurannut muiden esimerkkiä, vaan loi tiedemiesuran Ruotsissa. Nuorimman musiikilliset kyvyt pysyivät kuitenkin pitkään piilossa. Pianonsoittoa poika harrasti ja pärjäsi siinä, mutta mitään suurta lahjakkuutta eivät vanhemmat hänessä nähneet. Varsinaisia pianotunneilla Einari ei ollut koskaan käynyt, kun hän 16-vuotiaana päätyi konservatorion pääsykokeisiin. Opettajana toiminut Erkki Melartin aavisti kuitenkin kokelaan osaamisen. Nuottilukutaidoton ja valmiita teoksia taitamaton soittaja sai tehtäväkseen improvisoida aurinkoisen kesäpäivän kepeätä tunnelmaa. Siitä aukenivat konservatorion ovet ja musiikkimaailman kunniakorokkeet.

Einar Englund oli kenties kuuluisimmillaan orkesterisäveltäjänä. Erityisesti vuonna 1946 julkaistun Sotasinfonian voidaan sanoa nostaneen hänet maan säveltäjien eturiviin. Sota oli muutoinkin Englundille käännekohta: rintamaolosuhteet hän koki traumaattisiksi, mikä lienee osaltaan vaikuttanut myöhempään taiteelliseen ilmaisuun. Erityisen suuri kolaus oli veli Göranin kuolema vain viikkoa ennen talvisodan päättymistä.

Kuva: Lauttasaari-Seura.
Ihmiset ja yhteisö