Vuonna 1861 perustettu ruotsinkielinen NJK on Suomen vanhin, arvokisaosallistujien määrässä mitattuna menestyksekkäin ja yli 2 600 jäsenellään maan suurin purjehdusseura. Sen kotisatama on sijainnut Valkosaaressa jo vuodesta 1885. Saari on idyllinen osa merellistä Helsinkiä ja sen vuonna 1900 käyttöönotettu paviljonki rakennushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Kooltaan pieni saari ei kuitenkaan enää mahdollistanut laajentunutta toimintaa 1970-luvun lopulla. Tämän vuoksi seura rakensi Koivusaareen uuden purjehduskeskuksen vuonna 1980. NJK:n tulevaisuus saaressa on tällä hetkellä avoin, sillä kaupungin rakennussuunnitelmat ja seuran tavoitteet toiminnan kehittämiseen näyttävät olevan vaikeasti soviteltavissa yhteen.

Kuva: NJK:n logo. Nyländska Jaktklubben.
Ihmiset ja yhteisö

Kuten muukin yhdistystoiminta, myös purjehdusseurojen perustaminen vilkastui kansalaisyhteiskunnan läpimurron myötä 1800-luvun lopulla. Työn ja vapaa-ajan eriytyminen sekä ansiotason nousu rohkaisivat erityisesti kaupungeissa uudenlaisen yhdistystoiminnan pariin. Vuonna 1899 aloitti toimintansa Helsingfors Arbetare Segelklubb, jonka yli sadan hengen jäsenistö koostui huomattavilta osin kaupungin kirjapainoissa työskentelevistä. Vuonna 1919 seuran nimi muutettiin muotoon Helsingfors Segelklubb. Seuran kotisatama toimi vuoteen 1924 asti Kellosaaressa, jonka jälkeen osoitteena oli aina vuoteen 1958 Iso Pässi. Nykyisen Ruoholahden kaupunginosan rakentuessa satamat jäivät kumpikin täyttömaan alle. Uusi koti löytyi vuonna 1959 Lauttasaaren itärannalta, minkä jälkeen seura on ollut tiiviisti osa saaren yhteisöllistä toimintaa. Se on kerännyt yhteen sekä lajin harrastajia että kilpapurjehtijoita. Seuraa ovat edustaneet mm. olympialaisten vuoden 1980 kultamitalisti Esko Reckhardt, vuoden 2012 hopeamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén sekä vuoden 2012 pronssimitalisti ja maailmanmestari Mikaela Wulff.

Kuva: HSK:n logo. Helsingfors Segelklubb.
Ihmiset ja yhteisö

Merellinen Lauttasaari takasi luonnollisesti hyvät edellytykset kaikenlaisiin vesiharrastuksiin. Erityisesti saari kunnostautui kanoottiurheilussa, jopa siinä määrin, että seuroja perustettiin lyhyen ajan sisällä kaksi. Vuonna 1933 toimintansa aloitti Drumsö Kanotister (DK) ja vuonna 1935 Drumsö Paddlarklubb. Keskinäinen kilpailu oli varmasti suurin syy toiminnan vireyteen ja sen ammattimaisuuteen. Pian perustamisensa jälkeen DK järjesti ensimmäisen ja sittemmin vuotuiseksi massatapahtumaksi muodostuneen Lauttasaaren ympärimelonnan. Myös kilparadoilla tuli menestystä: vuonna 1938 Tukholmassa DK:n Maggie Kalka voitti naisten maailmanmestaruuden. Helsingin olympialaisissa 1952 niin ikään DK:n Kurt Wires voitti kaksi kultamitalia kajakkikaksikoissa.

Kuva: Holger Degermanin kuvakokoelma, Lauttasaari-Seura.
Ihmiset ja yhteisö